Ammattiopisto Kitee

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee on monialainen ammatillinen oppilaitos.  Toimimme Savikolla Kiteen keskustassa. Koulutusta järjestetään luonnonvara-alalla, palvelualoilla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. http://www.pkky.fi/oppilaitokset/ammattiopisto/kitee/opiskelu

Olemme nonstop hankkeessa mukana sähkötekniikan ja rakennusalan osalta. Asian käsittelyni tässä blogissa keskittyykin näihin. Toimintatapoja olemme tietenkin pyrkineet aina levittämään toisillemme, niin tätäkin.

Ohessa jaksosuunnitelma sähköalalta, tässä on vielä aikaperustaisuus vahvasti mukana. Hankkeen aikana on tarkoitus saada toimintatapa niin joustavaksi kuin mahdollista. Aikaan sidottu toimintatapa väistyy ja tilalle tulee osaamiseen perustuva ajan käyttö. Tämä tulee vaatimaan lukujärjestystekniikalta myös joustoa. Onneksemme tiedän, että meillä Kiteellä on hyviä valmiuksia kehittämiseen.

Osaamisperustaisuuden toteutuminen edellyttää perehtymistä opintojen rakenteeseen ja erilaisiin vaihtoehtoisiin opiskelumahdollisuuksiin. Opettaja on tässä tärkeässä asemassa, hänen on pystyttävä kertomaan mitä mahdollisuuksia opiskelijalla on. Opiskelijan kanssa tapahtuva hops suunnittelu on tärkeä opintoja jäsentävä toimintatapa. Ammattiopisto Kiteellä olemme tehneet hops suunnittelun täsmentämisen jaksoittain kaikkien sähköalan opiskelijoiden kanssa.

Kuvassa sähköalan tutkinnon muodostumista kuvaavaa hops keskustelun materiaalia

Hops keskustelu ja siinä tehtävä suunnittelu jäsentää opiskelijan työskentelyä seuraavan sovitun ajanjakson aikana. Kaikenlaiset opiskelijan työtä jäsentävät lisäkeinot kannattaa ottaa käyttöön. Opiskelijan oma lukujärjestys exelillä tehtynä on lisäapu kun pyritään maksimoimaan ajankäyttöä esim. kahden tutkinnon opiskelijalla tai muuten vaan täysin eri rytmissä opiskelevalla. Hops keskustelussa pohditaa asioita myös pidemmälle tulevaisuuteen aina työllistymiseen ja jatko opintoihin saakka. Tällä pyritään tekemään uraa ja polkua näkyväksi. Kaikki keinot motivaation synnyttämiseksi on oltava käytössä, vain motivoitunut opiskelija onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Sama taitaa päteä työhön yleensäkin.

Kuvassa erään sähkön kahden tutkinnon opiskelijan oma lukujärjestys

Ryhmien merkitys ja sidos vähenee opiskelijamäärien pienentyessä ja osaamisperustaisuuden vahvistuessa. Ryhmäytyminen onkin tästä eteenpäin syytä tapahtua koko tutkinnolle eikä ”saapumiserälle” kuten aiemmin. Tarvittavan ammatti identiteetin muodostumisessa ryhmäytymisellä on tärkeä osa. Osaamisperustaiset työt ohjaavat opiskelijaa eteenpäin. Tarvittava kouluopiskelu ja työssäoppiminen rytmittävät opiskelua opiskelijakohtaisesti eri tavalla. Erilaiset opiskelurytmit ja tavat tarvitsevat hyväksyntää koko tutkinnon opiskelijoilta ja tietenkin opettajilta ja ohjaajilta. Tämän vuoksi näistä asioista keskustellaan jokaisessa hops keskustelussa. Olemme paljon miettineet sitä, että hops keskustelussa tarvitaan paljon ohjausosaamista.

Mitä ohjaus on?

• Yhteistoimintaa ohjaajan ja ohjattavan välillä (dialogi ja kohtaaminen).

• Ohjaus lähtee jostakin ja tavoittelee jotakin prosessinomaisesti. Ohjaaja on

ohjattavan tukena.

• Ohjaus tavoittelee aina ohjattavan toimijuuden vahvistumista, se ei ole

päätöksen tekoa ohjattavan puolesta.

Kuva        ohjaus on… lähde (Kukkonen, Jussila osaamisperusteisuuden alkeet)

Opettajan työelämäjaksot. Ohessa sähköalan opettajan työelämäjakson raportti

1.                        YRITYKSEN ESITTELY

1.1                      Kuvaus yrityksestä ja yrityksen keskeisistä tuotteista

Servicepoint Kuopio Oy on asiakaslähtöisesti toimiva, teollisuuden kunnossapitoon, automaatio- ja sähköistysprojekteihin ja robottisovellutuksiin erikoistunut palveluyritys. Pääasiallisena toimialueena on koko Suomi. Servicepoint toteuttaa projekteja myös Venäjällä, Baltiassa ja Pohjoismaissa.

Yrityksellä on neljä vahvaa osaamisaluetta:

1.      Automaatio

Automaatioyksikkö tarjoaa automaatiojärjestelmien ja prosessiautomaation toimituksia ja kokonaisratkaisuja.

Automaatioyksikkö toteuttaa vaativia automaatiojärjestelmiä ja -keskuksia sekä robotiikkaa ja sähkökäyttöjä teollisuuden tuotantolinjoihin. Palvelun laajuus vaihtelee asiakaskohtaisesti kokonaisprojekteista monipuolisiin elinkaaripalveluihin. Automaatioyksikkö toteuttaa myös tarvittavat sähköistykset tuotantolaitteisiin ja –tiloihin

2.      Kunnossapito

Kunnossapitoyksikkö tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua teollisuuden kunnossapitoon.

Kokonaiskunnossapito (Full Service) kattaa teollisuuden sopimusasiakkaiden tuotantolaitteiden mekaniikan sekä automaatio- ja sähköjärjestelmien käynnissäpitopalvelut ja ylläpitotyöt. Kokonaiskunnossapitoon liittyy myös tuotannon tehostamis- ja kehittämistoimenpiteet. Lisäksi kiinteistöjen kunnossapitopalvelut voidaan liittää osaksi sopimusta. Yritys tekee myös yksittäisiä vikakorjaus- ja huoltokäyntejä. Kunnossapitoyksikön huoltokeskus palvelee monipuolisesti myös varaosatarpeiden suhteen.

1.      Projektointi

Projektointiyksikkö toimittaa eri teollisuudenalojen projekteihin palveluja selvityksistä kokonaisratkaisuihin

Laajin palvelukonsepti sisältää kaikki vaiheet hanketutkimuksesta käyttöönottoon: tavoitemääritys, budjetointi, projektisuunnitelma, suunnittelu, materiaalihankinta, toteutus ja valvonta sekä dokumentointi.

2.      Suunnittelu

Suunnittelutoimisto Tech Point Oy tuottaa monipuolista mekaniikka-suunnittelua, konsultointia ja dokumentointia.

Tech Point tuottaa mekaniikka- ja layout-suunnittelua, 3D- ja 2D-mallinnusta, konsultointia, työnohjausta ja projektointia. Tuotteet ovat: asiantuntijatutkimukset ja -lausunnot investoinnin mahdollisuudesta ja kannattavuudesta, CE-kansiot sekä dokumentointi. Yritys tuottaa myös projektien tarjouslaskentaa tukevaa informaatiota niin toiminnallisessa kuin kustannusmielessä.

1                              

1.1                              

1.2                             Yrityksen organisaatio ja toiminta

Servicepoint Kuopio Oy on osa ServiceGroup-konsernia.

Automaatioyksikön kehittymisessä mukana Sähköfinne ja Kuopion Automaatio

Automaatioyksikkö on muodostunut kolmen kovan luokan osaajan yhteenliittymänä. Toimintaan vuonna 2009 lähtenyt Delta Matic Oy Engineering sai seurakseen Sähköfinne Oy:n automaatio-osaamisen vuonna 2010. Kaksikko täydentyi vielä Kuopion Automaatio Oy:lla vuonna 2011.

Automaatio ja sähkökäytöt   
Automaatiopäällikkö Kari Louhisuo
Toimipiste:  Sammonkatu 3, 70500 Kuopio

Projektipalvelut      
Projektipäällikkö Hannu Kallio   
Toimipiste:  Sammonkatu 3, 70500 Kuopio

Tehdaskunnossapito         
Huoltopäällikkö Jukka Leskio    
Toimipiste:  Sammonkatu 3, 70500 Kuopio

Suunnittelutoimisto
Tech Point Oy    
Suunnittelupäällikkö Timo Tervonen        
Toimipiste:  Itkonniemenkatu 19, 70500 Kuopio
etunimi.sukunimi@techpoint.fi

Huoltoyksiköt

Huoltoyksikkö Kitee                      
Toimipiste: Savikontie 25, 82500 Kitee         

Huoltoyksikkö Kuopio
Toimipiste:  Sammonkatu 3, 70500 Kuopio

Huoltoyksikkö Jyväskylä
Toimipiste: Kalarintie 2, 40800 Vaajakoski

Myynti
Myyntijohtaja
Tomi Akiola
Toimipiste: Itkonniemenkatu 19, 70500 Kuopio

Myynti – Export
Myyntijohtaja
Timo Jauhiainen
Toimipiste: Itkonniemenkatu 19, 70500 Kuopio

Komponentti- ja varaosamyynti      
Ari Toivanen                
Toimipiste:  Sammonkatu 3, 70500 Kuopio

1.1                             Yrityksen tärkeimmät tuottavuustekijät

Tärkeimmät tuottavuustekijät lyhyesti ovat: Henkilöstön monipuolinen ja vankka osaaminen, kustannustehokas ja varma toimitus ja eri yksiköiden synergiaedun hyödyntäminen.

1.2                             Yrityksessä tarvittavan työvoiman ammattitaitovaatimukset

Työntekijöiden ammattitaitovaatimukset ovat moninaiset ja riippuvat siitä missä toimialueella henkilö työskentelee.  Esimerkiksi automaation ja kunnossapidon alueella työntekijöiltä vaaditaan soveltuva koulutus ja lisäksi kokemuksen myötä tuleva vankka ammattitaito.

2.                        YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET

2                              

2.1                             Yrityksen toimintatapa ja teknologiataso verrattuna PKKY:n toimintatapoihin

Tyytyväinen asiakas on yrityksen tavoitteena. Asiakkaiden odotuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen vaatii yritykseltä töiden järkevää suunnittelua, vastuuttamista ja aikataulutusta. Yhteisten sääntöjen noudattaminen tukee niin yrityksen tavoitteellista toimintaa kuin työssä viihtyvyyttä.

Jokainen työntekijä mieltää mikä on yrityksen perustehtävät (mitä palveluja tai tuotteita tuotetaan, kenelle niitä tuotetaan ja miten pärjätään markkinoilla) ja mikä merkitys on yrityksen tekemällä työllä.

Toimintaohjeisiin kirjattuja tavoitteita seurataan ja tekemistä arvioidaan. Yritys kirkastaa tavoitteet säännöllisin väliajoin ja keskustelevat työntekijöiden kanssa määräajoin siitä, miten he näkevät yrityksen tavoitteet ja sen, miten niihin päästään.

Yritys käyttää lean ja S5 toimintamalleja.

5S: (japanin sanoista)

Seiri (lajittele) – Käy tavarat läpi ja säilytä vain se, mitä tarvitaan

Seiton (järjestä) – ”Paikka kaikelle, kaikki paikallaan.”

Seiso (puhdista) – Puhdistusprosessi toimii usein tarkastuksen muotona, joka paljastaa epänormaaleja ja puutteellisia olosuhteita jotka voisivat vahingoittaa laatua tai aiheuttaa koneeseen vian.

Seiketsu (standardisoi) – Kehittää järjestelmiä ja toimintaohjeita ylläpitääksesi ja valvoaksesi kolmea ensimmäistä S:ää.

Shitsuke (ylläpidä) – Tasapainoisen työpaikan ylläpito on jatkuvan parantamisen prosessi.

Lean toimintamallissa yksi perusajatuksista on hukan poistaminen, se ei perustu työtahdin kiristämiseen.

Standardisointi ja ylläpito

-        järjestyksen ylläpitämiseksi laaditaan ohjeet

-        Jokaiselle alueelle nimetään vastuuhenkilö ja varahenkilö

-        Alueet pidetään puhtaina päivittäin.

-        Alueet tarkastetaan tietyin väliajoin. Tarkastuksilla pyritään estämään paluu entiseen.

-        Puutteista ja onnistumisista annetaan palaute alueesta vastaavalle henkilölle.

-        Projektin etenemisestä informoidaan taukotilojen ilmoitustaululla.

2.2                             Yrityksen mahdollisuuden osallistua työssäoppimisen ohjaukseen.

Yrityksessä on ollut säännöllisin väliajoin työssäoppijoita. Yritys ottaa

yleensä vain yhden työssäoppijan kerrallaan.

2.3                             Yrityksen mahdollisuudet näyttötilaisuuksien järjestämiseen.

Näyttötilaisuuksia pystytään jonkin verran järjestämään. Niitä on

järjestetty mm. AMK-opiskelijoille.

2.4                             Tuotannolliset ja opetukselliset yhteistyömahdollisuudet

Tuotannolliset ja opetukselliset yhteistyömahdollisuudet ovat rajalliset. Opetus painottuu lähinnä työssäoppimisen yhteyteen

2.5                             Yrityksen edustajien mahdollisuudet osallistua opetustyöhön PKKY:lla

-

3.                        OMA OSALLISTUMINEN

                          

                           Työelämäjaksoni oli ServicePointin Kiteen huoltoyksikössä, joka huoltaa ja pitää kunnossa

                           Kidex Oy:n huonekaluteollisuuden puun työstö ja –käsittelykoneita.

3.1                      Tehtävät

                                                      

Pääasiallisin tehtäväni oli osallistua kunnossapitoon, jossa oli huolettavana liima-

esisulastusyksikkö. Työ oli sen verran hidasta ja vaativaa, että siinä meni suurin

osa ajasta. Lisäksi dokumentoin huollon ja laadin huolto-ohjeet. Samanaikaisesti

yrityksessä oli oppilaitoksestamme työssä oppija, joka oli minulla apurina.

3.2                      Osallistumiseen liittyneitä ongelmia

                           Osallistumiseen ei liittynyt suurempia ongelmia, kun vain osallistumisen ajankohta

                           voitiin sovittaa niin yrityksen kuin oman työn kannalta sopivaksi. Yhden kerran

                           ajankohta jouduttiin siirtämään viikolla eteenpäin.

 3.3                     Loppupäätelmät

                           Lopulta työelämäjakso sujui oikein joustavasti ja aika kului nopeasti mielenkiintoisten

                           työtehtävien parissa. Tuli tunne, että olisi voinut olla vaikka huomattavasti pidempäänkin, kun

                           vaikutti siltä, että riittääkö aika suunniteltujen tehtävien tekemiseen.

4.                        YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

                           Työelämäjakson tavoitteena oli vahvistaa yritysyhteistyötä, kehittää opettajan henkilökoh-

                           taisia osaamisia, kehittää opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä päivittää toteutus-

                           suunnitelmia tukemaan vientiteollisuuden tarpeita. Seuraavassa ehdotuksia em. kohtien

                           kehittämiseksi.

4.1                      Oman alan opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämiseksi

4.2                      Oman alan opetusmenetelmien ja ympäristön kehittämiseksi

                          

                           Omalla alla onkin jo otettu paljon mallia teollisuuden työelämästä liittyen aikaisemmin

                           esitettyihin yrityksen toimintatapoihin. Näitä tapoja voisi tarkentaa ja varmistaa niiden

                           käytännön toimivuus.

4.3                      Oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseksi

                           Mahdollisuuksien mukaan opettaja voisi osallistua enemmän yrityksen käytännön

                           työtehtäviin myös top käyntien puitteissa. Tosin nämä mahdollisuuden ovat haasteelliset,

                           koska ne täytyy sovittaa oman työn ja yrityksen tilanteiden mukaan.

4.4                      Työelämäjaksopaikan toiminnan kehittämiseksi