Ammattiopisto Nurmes

Opettajien työelämäjaksot

Teuvo Tervo, työelämäjakso S-raudassa keväällä 2015 

 

Olin viime keväänä viikon opettajan työelämäjaksolla Nurmeksen S-raudassa. Olemme noutaneet opiskelijoiden kanssa rakennusmateriaaleja työmaille, joten kauppa ja henkilökunta on tuttua jo pitkältä ajalta.  

S-raudan myymäläpäällikön kanssa  sovimme, että työaikani on päivittäin 8 -16. Kauppa on touko - elokuussa auki klo 7-18, mutta päivän ensimmäiset ja viimeiset tunnit ovat yleensä hiljaisimpia ja silloin selvitään vähemmällä työvoimalla. 

Olin päivittäin töissä noutomyynnin puolella ja palvelin asiakkaita. Lastasin tavaroita asiakkaiden peräkärriin, teimme valmiita kasoja ennakkoon tilatuista tuotteista, jotka asiakas kävi hakemassa ja järjestelin tavaroita. Hiljaisempina aikoina koulutin S-raudan myymäläpäällikköä työpaikkaohjaajaksi. 

Viikko oli mielenkiintoinen ja hyvää vaihtelua opettajan arkeen. Samalla oma tietämykseni rautakaupan toiminnasta täydentyi. Luulen että työnantajakin oli tyytyväinen, koska minulle tarjottiin kaupasta kesätöitä.



Rauni Hirvonen, työelämäjakso 21.-26.5.2015 S-Market Nurmes

Ohjaan ammattiopisto Nurmeksessa liiketalouden merkonomiopiskelijoita asiakaspalvelun ja muun markkinointiviestinnän "saloihin". Olen opettanut kaupan puolella lähes 30 vuotta ja samalla aluksi merkonomiopiskelijoiden työharjoittelun ja nykyisin työssäoppimisen ohjaajana.
Keväällä 2015 opettajan työelämäjaksoni oli mahdollista toteuttaa päivittäistavarakaupassa. Samaan aikaan kaksi merkonomiopiskelijaa toiselta vuosikurssilta työskenteli samassa työpaikassa. Minulla oli myös Jukolan marketpäällikkö ja apulaismarketpäällikkö työpaikkaohjaajakoulutuksessa tällä viikola. Ja tästä kaikestahan  muodostuikin ihan ikimuistoinen viikko !

Aluksi ensimmäisinä päivinä sain oppia ja perehtymistä kaupan käytänteisiin omilta opiskelijoiltani, Elviltä ja Reetalta, jotka olivat työskennelleet talven aikana useaan otteeseen S-Marketissa  ja olivat jo melkein "ammattilaisia" mm. tuotteiden esillelaitossa. Niin ripeästi ja tottuneesti he työskentelivät tyylikkäissä kaupan työasuissaan. Tytöt neuvoivat, miten rullakoitten kanssa sukkuloidaan ihmisvilinässä, miten ope löytää helpoimmin tuoteryhmän ja tuotehyllyn, jota täydennetään, miten tehdään uusi hyllynreunaetiketti ja miten pahvien litistyskone toimii. Tässä muutamia tehtäviä mainitakseni. Opettajan ja omien opiskelijoiden työskentely samassa työssäoppimispaikassa samaan aikaan vahvistaa hienosti valmentajan ja valmennettavien "yhteenhitsautumista" ja kohottaa varsinkin opiskelijoiden itsetuntoa, kun he saavat neuvoa opettajaansa heille jo tutussa asiassa.

Reetan käskystä laatikoista tulee litteitä.

Elvi tarkkana esillelaittotyössään ja huomaa rullakko nätisti vierellä. 

Huomasin kyllä jo heti ensimmäisenä päivänä, että kunnioitukseni tuotteiden esillelaittoa  kohtaan kohosi tunti tunnilta, kun tunsin kropassani ja varsinkin jaloissani kuumotusta ja vihlontaa... Loppupäivästä menin jo kyselemään, olisiko mainos-Helenalla minulle jotain hommaa. Nimittäin jalkani alkoivat lyödä tyhjää ja käsivarsia pakotti. Istumatyö tuntuikin silloin ihan taivaalliselta. Helenan kanssa teimmekin Jukolan kesäkampanjaan  Pappilansuoran pylväsmainoksia ja tulostin niitä sitten A0-tulostimella.  Opin  uusia vinkkejä, mm.  mainosmateriaalin "upottamista" valmiisiin mainospohjiin. Sain myös suunnitella Helenan kanssa kesäkampanjan mainoslehtistä ja päivittää Jukolan kotisivuja. Erittäin hyvää vuoropuhelua omaa koulutyötänikin ajatellen.

A0-tulostin valmiina palvelukseen !

A0-juliste valmiina pylvääseen kiinnitettäväksi.

                 

            
        

Mainos-Helena (vas.) ja Soili (oik.),
 lyömätön työpari !

Ope pussittamassa jäähtyneitä patonkeja kahviossa.

Pääsin työelämäjaksoni aikana tutustumaan myös kaupan tiloissa olevan kahvion hoitoon. Paistopisteen hoito, asiakkaiden palvelu, leinonnaisten esillepano ja kahvion puolen siistinä pito ym. pitivät Rauni-open aika "liikkeessä". Onneksi lihatiskin tytöt pelastivat minut, että ennätin hörpätä itsekin kahvit. Toki on tunnustettava, että lähes kaikki asiakkaat tuntien ikuisena nurmeslaisena, jäin kyllä liian usein  palvelutilanteissa ns. suustani kiinni.


Myös vanhusten ostokassien kerääminen ja täyttö oli yhtenä aamupäivänä mieluinen työtehtäväni. Kiersin ostoslistan ja -kärryn kanssa kauppaa ympäri ja keräsin n. 20 kassia täyteen tuotteita. Puolenpäivän aikaan kotipalvelun työntekijä kävi hakemassa kassit ja vie ne vanhusten koteihin. Tosi hyödyllinen ja fiksu näyttö Nurmeksen kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöstä !

Myös kukkaosaston järjestely ja uusien kukkien asettelu oli mieleinen työni parina aamuna.
Kyllä kukat osaavatkin piristää mieltä ja parille mieshenkilölle jutustelumme lomassa  myin  kukkakimpun vietäväksi rakkaalle vaimolle.

Soili ja visuaalinen silmä: pettämätön pari kukkaosastolla !

Marketpäällikkö Tapio Rautiainen toimistossaan.

Useana päivänä perehdyimme työpaikkakoulutettavien Tapion ja Soilin kanssa pari tuntia kerrallaan  liiketalouden opetussuunnitelman muutoksiin, jotka vaikuttavat jatkossa  merkonomiopiskelijoiden lähinnä työssäoppimis- ja näyttötehtäviin sekä -arviointeihin. Kävimme asioita läpi keskustellen ja uusiin ohjeisiin tutustuen työpaikkakouluttajan ohjekirjasesta. Rauhassa keskustelu ja ajatusten vaihto hyödyntää yllättävän paljon elinkeinoelämän ja ammattiopettajan  vuorovaikutusta: silloin voi puolin ja toisin "puhua suunsa puhtaaksi" ja löytää uudelleen jo syntyneen pitkäaikaisen yhteistyön uusia "tuulia". Yleensäkin tulimme siihen tulokseen, että työpaikkaohjaajakoulutuksen ansioksi voi hyvin lukea erilaisten yhteistyöprojektien ja toimeksiantojen kasvun koulumme ja paikallisten yritysten välillä. Siis Learning by Doing !

Työelämäjaksoni S-Market Nurmeksessa oli tosi mielenkiintoinen ja sujui supsikkaasti. Viimeisenä työpäivänä alkoivat jalkanikin tottua seisomatyöhön. Ystävällinen ja avulias henkilökunta ja opiskelijani Reetta ja Elvi sekä hauskat tilanteet asiakkaiden kanssa tekivät viikostani antoisan, opettavaisen ja  piristävän. Lämpimästi kiitoksia S-Market Nurmeksen henkilökunta, työssäoppijat Reetta ja Elvi sekä lukuisa tuttujen asiakkaiden joukko! Ja kuten kuuluu lopuksi sanoa: Teitte aikuisten oikeesti viikostani mahtavaakin mahtavan....

Helli-työkaveri käymässä ja tottahan juttu luisti työntuoksinan välissä....

Työelämäjaksoni Saher-Aidat Oy:ssä 07.12.2015 – 11.12.2015 by Jussi Nyblom

Olen englannin ja ruotsin kielten opettaja Nurmeksen ja Lieksan ammattiopistoissa. Työelämäjaksoni suoritan nurmeslaisessa Saher-Aidat Oy:ssä joulukuussa 2015. Halusin nimenomaan metallialan yritykseen laajentaakseni näkemystä metallialalla tarvittavasta kielitaidosta. Metalliala on paikallisesti tärkeä työllistäjä ja alueella on useita alan yrityksiä. Koulutukseen hakeutuvien nuorten määrä on kuitenkin laskenut ja senkin takia uusien ajatusten vieminen käytäntöön kaikilla opetuksen rintamilla tulisi tarpeeseen. Saher-Aidat valitsin paikakseni, koska siellä suorittaa opintojaa oppisopimusopiskelija, joka tarvitsee suoritukset myös y-aineista (esim. äidinkieli, ruotsi, englanti, matematiikka, fysiikka, kemia). Tarkoitukseni on osallistua nimenomaan kielten suorittamiseen.

Alustavina ajatuksina oli paitsi ohjata opso-opiskelijaa, myös tutustua metallialan käytännön työskentelyyn, saada jonkinlaista ajatusta mahdollisista kansainvälisistä yhteyksistä ja tutkia vieraiden kielten käyttöä käytännön työtehtävissä.

07.12.2015
Saavuin Saher-Aitojen toimistoon sovitusti kello 8. Tapasin ensin myynnistä vastaavan Tiia Toivasen, joka yhdessä myyntijohtaja Hannu Parikan (myös Katatecin toimitusjohtaja) kanssa antoi minulle tehtäväksi yrityksen muutamien dokumenttien käännöstyötä ruotsiksi ja englanniksi. Dokumentit sisälsivät tietoja yrityksen laatutyöstä sekä toimitus- ja asennusehtoja yrityksen tuotteille. Toimistosihteeri Ritva Tanskanen piti minulle kiertokäynnin yrityksessä, tutustuimme Saher-Aitojen ja samoissa tiloissa toimivan Katatecin toimitiloihin. Myöhemmin päivällä tapasin myös toimitusjohtaja Tenho Toivasen, joka toivotti minut tervetulleeksi taloon ja allekirjoitti työelämäjaksosopimukseni. Hän myös antoi minulle varsin vapaat kädet työaikojeni ja -tehtävieni suunnittelussa.

Aika paljon materiaalia käännöstöihin löysin jo yrityksen nykyisiltä nettisivuilta. Maanantaina tein vain englanninkielisiä versioita, joka sekin oli yllättävän hidasta, koska yritin pitäytyä nettisivustolla käytetyissä termeissä. Saher-Aidoilla on laadukkaat kieliversiot internet-sivustoistaan, joista löytyy hyvin materiaalia kaikenlaisiin dokumentteihin. Kokemukseni käytännön käännös- ja kirjoitustyöstä ovat useamman vuoden takaa, joten sikälikin tunsin, että kirjallisessa työtehossani olisi parantamista.

Tapasin päivän mittaan myös oppisopimusopiskelijamme. Kirjauduimme TOM-cityyn ja hän teki muutamia englannin tehtäviä. Tehtävät eivät olleet vaikeita, paitsi viimeinen, jota vain vilkaisimme. ”Kirjoita englanniksi 150 - 200 sanan asiakaspalvelutilanne omalta alaltasi” tuntui aika vieraalta, varsinkin kun suomenkielistäkään asiakaspalvelua ei taustalla juurikaan ole. Muutoin tehtävät tuntuivat helpoilta, mutta peliympäristö olisi voinut olla inspiroivampikin. Aivan tuoreimpien toimintapelien tunnelmaan ei päästy. Aloin tehdä opiskelijan työtehtäviin sovellettua englannin opintopakettia. Perusasioita tulee käytyä jo TOMin puitteissa, mutta kaikki muu, erityisesti ammatillinen sisältö, täytyy opettaa ja opiskella erikseen.

Englannin puitteissa käymme läpi opintoihin ja itsen esittelyyn käyviä ilmaisuja pääpiirteissään ja CV laaditaan Europass-sivustolla. Välitöntä työympäristöä pyrimme myös käsitteellistämään Saher-Aitoihin liittyvällä tehtävällä ja erityisesti hitsaukseen ja metallitöihin liittyvillä tehtävillä. Aktivoimme myös työturvallisuussanastoa. Yritysesittelyyn liittyviä ilmaisuja opiskellaan Kemppi-aiheisella tehtävällä.

08.12.2015
Päivä alkoi opso-opiskelijan y-kokonaisuuden hahmottelulla. Tein suunnitelmat siten, että kuluvana lukuvuonna 2015 - 16 saataisiin suoritettua yli puolet 35 osaamispisteen y-opinnoista. Opiskelijan opinnot ovat alkaneet syksyllä 2014, ja tähän mennessä on keskitytty ainoastaan ammatillisten valmiuksien kehittämiseen. Sovimme, että jaksossa 3 keskitytään englantiin ja ruotsiin sekä elvytetään blogikirjoittelu viime vuoden jälkeen. Lisäksi sovimme, että Salpauksen TOM City -portaalin tehtävät tulevat suoritetuksi. Neljännessä jaksossa on mahdollista siirtyä verkko-opiston kursseille tai suunnitella mahdollista opiskelua koululla.

Aktivoimme lisäksi opiskelijan Wilma-tunnuksen ja opettelimme Wilman perusasioita. Toimitin opiskelijalle englannin ja ruotsin tehtävät sekä olin yhteydessä muihin y-opintojen arviointeja tekeviin opettajiin. Wilman käytännönjärjestelyt Helpdesk-yhteydenottoineen veivät aika paljon työajastani.

Käännöstyöni toimitus- ja asennusehtojen parissa jatkui. Sain valmiiksi yleisten, porttien ja aitojen toimitus- ja asennusehtojen englannin kieliset käännökset. Aiemmista töistäni viisastuneena lueskelen ne vielä huomenna ennen ”julkaisua”. Ruotsinkielisten versioiden parissa työskentely alkoi, ja niiden suhteen pääsin yllättävänkin hyvin vauhtiin. Sisältöasiat ja aitaterminologia alkaa ehkä hiukan aueta. Vanhalla tämäkin kestää…

9.12.2015

Ennen lounasta sain valmiiksi ensimmäiset ruotsinkieliset versiot toimitus- ja asennusehdoista. Niiden tarkastuksella ja korjauksilla jatkoin iltapäivällä. Huomasin, että tämän tyyppisessä työskentelyssä olen tolkuttoman hidas sekä englanniksi että ruotsiksi. Vaikka suuri osa sisällöstä oli jo valmiina nettisivuilla, sen järjestely, tarkastaminen ja editointi oli aikavievää puuhaa, lisäksi haasteena oli varsin virastokielinen lähtöteksti, kun työssäni olen tekemisissä pääasiassa arkikielen kanssa. Työtahdissa ei ollut suurempaa eroa englannin- tai ruotsinkielisen materiaalin välillä, vaikka englannin opettajana ajatukseni oli, että ruotsi olisi vielä huomattavasti hitaampaa. Olihan minulla tietenkin englanniksi tekemäni työ pohjana ruotsia varten, mutta silti ihmettelin asiaa.

Kokeilin tietysti työn kuluessa erilaisia opiskelijoiden käyttämiä ja itsekin ohjeistamiani tapoja nopeuttaa käännöstyötä. Tietenkään emme koulussa tee näin laajamittaisia ja tarkkoja kieliversioita, mutta samantapaisia esityksiä suomenkielisen materiaalin pohjalta kuitenkin teemme varsinkin englanniksi. Sanakirja.org oli kovassa käytössä, samoin Google-kääntäjä. Samoin Googlen pitempien, lainausmerkeillä rajattujen hakujen käyttö kielentarkastuksessa tuli tutuksi. Kuvahakua en juurikaan tarvinnut, koska tuotteisiin liittyvä sanasto löytyi Saher-Aitojen hyvätasoisilta nettisivuilta ruotsiksi ja englanniksi.

Googlen kääntäjä toimii erittäin hyvin sanakirjana sanakirja.orgin kaverina. Jos merkitystä ei yhdestä löydy, toisesta yleensä löytyy. Lisäksi netissä on yksikielisiä varsin kattavia sanastoja, joissa sanoja en käytetty eri yhteyksissä, mikä helpottaa lauseiden muodostusta. Ei ole 100 % kielioppi kieltenopettajankaan päässä virheettömänä, eli kontrollia tarvitaan. Joskus opiskelijoille suosittelemani Googlen englannista ruotsiksi kääntäminen toimi kohtuullisen hyvin itsellänikin. Selvästi huomaa, miten sukulaiskielet ovat kieliopiltaan niin lähellä toisiaan, että rakenteetkin siirtyvät usein jopa oikein kielestä toiseen. Suomi puolestaan on toinen tarina. Vielä konekääntäjien nykytoiminnalla työttömyys ei uhkaa kieltenopettajia, koska vähänkin pitemmät lauseet menevät automaattikäännöksessä iloisesti solmuun ja merkitys häviää.

Työnkuvani Saher-Aidoilla on suuntautunut enemmän toimistotehtäviin kuin käytännön konehallitoiminnan tarkkailuun. Tämä on ihan hyvä asia, koska tuntumani on, ettei hallissa minun opastamiseeni aikaa olisi kenelläkään. Saher-Aidoilla ovat menossa viimeiset rutistukset kohtuullisen sulan maan aikaan ennen talvea, jolloin aita-asennuksia on hankalampi tehdä. Toisaalta olen pystynyt hoitamaan oppisopimusopiskelijan asioita muiden tehtävien ohessa tietokoneen ääressä.

Tänään kyselin käyttöohjeita hallissa käytettyihin koneisiin ja sainkin nähtäväkseni Wafiosin Kaksoiskierukka-ruutupunontakoneen käyttöohjeen suomeksi ja saksaksi. Juttelin kahvitauolla myös kokeneen koneenkäyttäjän kanssa. Oletukseni oli, että manuaaliin suhtauduttaisiin hieman ylenkatsoen, mutta asenne näytti olevan se, että alkuvaiheessa siitä voi olla isokin hyöty. Kuvat ainakin ovat paljon kertovia. Koneenkäyttäjä myös kertoi kokemuksestaan, jossa hän oli opastanut koneenkäyttöä Ruotsissa tulkin välityksellä. Samalla tuli ilmi, ettei vastaavia koneita ole käytössä monessa paikassa, ja että näiden koneiden käyttäjät ja korjaajat ovat pitkälle erikoistuneita ammattimiehiä.

Iltapäivällä tapasin opso-opiskelijan, jonka kanssa muistuttelimme mieliin Bloggerin hienouksia. Omia otoksia ei tällä kertaa ollut käytettävissä, mutta jonkinlaisia alumiinihitsaukseen liittyviä kuvia löytyi Googlesta. Katsastimme, miten Google antaa hakutulokseksi kuvia, joiden käyttöluvat ovat kunnossa. Pieni päivitys alumiinihitsauksesta saatiin aikaiseksi.

 

10.12.2015

Päivän pääasiallinen tehtävä oli kääntää englanniksi liukuportin käyttö- ja huolto-ohjetta. Pikkuhiljaa työskentely pääsi vähän vauhtiinkin, ja oli mukavaa yrittää keksiä oikeita termejä erilaisille nippeleille. Nyt pääsin myös käyttämään Googlen kuvahakua.

Oppisopimusopiskelijalla oli kiireinen päivä, mutta ehdimme tavat pikaisesti. Kerroin, että yhteistyö jatkuu myös tämän viikon jälkeen ja tulen opastamaan y-aineiden suorituksissa kerran viikossa kolmannessa jaksossa. Tein alustavaa suunnitelmaa mahdollista ajoista.

Aamupäivällä pyysin työelämäpalautetta sekä Saher-Aidoilta että Katatecilta. Lähetin linkin PKKY:n kyselyyn. Vapaamuotoisemmassa keskustelussa Saherin puolelta pidettiin yhteistyötä hyvänä ja nykyisiä toimintatapoja sujuvina. Kehittämiskohteina mainittiin ensisijassa asennepuolen ja työelämätaitojen kehittäminen joillakin AmoNilta valmistuvilla nuorilla ja toissijaisesti alumiinihitsauksen osaaminen. Alumiinihitsaukselle on Saherilla jatkuvasti kova kysyntä, mutta toisaalta arveltiin, että tarve tämän alan huippuosaajille olisi kuitenkin rajallinen. Lupasin ottaa kumminkin asian esille, tässä voisi olla mahdollisuus esimerkiksi laajempaankin työelämän ja koulutuksen yhteistyöhön. Olisiko mahdollista järjestää esim. jonkinlainen paikallisen tutkinnon osan koulutus Saherin tiloissa tms? Toki allekirjoittanut ei tiedä mahdollisuuksia koulun tilojen hyödyntämisessä.

Katatecin vapaamuotoisemmassa palautteessa nousi myös esille tyytyväisyys nykyisiin toimintatapoihin, vaikka joustavuutta nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tuotiinkin esille. Toimitusjohtaja kertoi olevansa 95 % tyytyväinen AmoNilta valmistuviin ammattilaisiin, joka lämmitti opettajan mieltä.

Sekä Katatec että Saher korostivat nimenomaan työelämässä saadun osaamisen merkitystä, ja arvioivat työssäoppimisen määrän lisääntymisen ammatillisissa perustutkinnoissa positiiviseksi suuntaukseksi. Yhteenvetona valmistuneiden metallimiesten taitotasoa pidettiin kauttaaltaan hyvänä ja kehityskohteina nähtiin joidenkin nuorten asenne ja työelämätaidot.

11.12.2015

Viimeisenä päivänä tarkoitukseni on saada hommat kutakuinkin pakettiin. Käännökset piti saada valmiiksi, oppisopimusopiskelija itsenäisten tehtävien pariin ja tulevaisuuden toimenpiteet hahmoteltua. Työpaikkaohjaajakoulutus jäi vähän vaiheeseen, mutta lähettämön työntekijät saivat materiaalin tutustuakseen. Joku koulutus heillä olikin käytynä noin neljä vuotta sitten, mutta epäselväksi jäi, oliko se juuri tämä mitä nyt tarjottiin. Koska kontaktini yritykseen jatkuu vielä tulevaisuudessa, voin jatkaa myös työpaikkaohjaajakoulutuksen merkeissä myöhemmin.

Käännöstiedostoni laittelin pdf ja doc-muodossa saataville Saherin yhteiselle verkkoasemalle.
Pikaisesti jutellessani lähettämön työntekijän kanssa selvisi, että Saher-Aidoilla ei AmoNin työssäoppijoita valtavasti ole ollut. Enimmäkseen opiskelijat ovat olleet Saherilla oppisopimuspohjalta. Tämän syihin ei heti löytynyt selvyyttä. Arveltiin, että jotkut työssäoppimispaikat maksaisivat opiskelijoille palkkaa, mikä saattaisi vaikuttaa paikkavalintaan.

Kokonaisuudessaan työelämäjaksoni oli varsin avartava ja positiivinen. Tutustuin uusiin ihmisiin ja sain keskustella sekä koulutuksesta että työelämästä monien työntekijöiden kanssa. Oli myös mukava nähdä vanhoja AmoNin opiskelijoita työn touhussa. Opin paljon uusia ilmaisuja aitojen ja porttien valmistukseen ja käyttöön liittyen, ja huomasin, että opiskelijoillekin ohjeistamani työtavat ovat kohtuullisen toimivia käännöstyössä. Työtahdissani oli toivomisen varaa ja ehkä ymmärtämykseni opiskelijoiden kohtaamia vaikeuksia kohtaan kasvoi jonkun verran.

Työpäivän rytmitys opettelutti myös jossain määrin. Opettajana olen tottunut tekemään ensin aamulla tuntien valmistelua klo 5-6 ja 7.30-8, pitämään tunnit ehkä 8-14 ja lopuksi vielä ehkä touhuilemaan yhteydenpitoa tai valmistelua illalla. Nyt koko työpanos piti saada puristettua aikaväliin 8-16. Päivä tuntui pitkältä ja kun työtehtävät eivät katkeilleet kuten koulumaailmassa tapahtuu, koin lievää puutumista. Aamun työhetkiä en liiemmin kaivannut, eli voisin ehkä tottua tällaiseen työn tekemiseen. Pitäisikö virka-ajan opetuksettomat hetket ottaa jotenkin hyötykäyttöön…

Etukäteen ajattelin, että työelämäjakso olisi kevyt välipala tiukkaan opetusjaksoon, ja puhtia riittäisi sitten suunnitella joulua edeltävä opetusviikko kokonaan töitten jälkeen. Tämä luulo osoittautui vääräksi ja työpäivien jälkeen aivot olivat sen verran väsyksissä, ettei ylimääräistä suunnitteluenergiaa ollut.

Kaiken kaikkiaan työelämäjakso oli yllättävänkin positiivinen kokemus, vaikken sitä mitenkään kauhulla odottanut. Sain paljon rakennusaineita opettajuuteen ja ohjaukseen. Seuraavaa työelämäjaksoani odotan jo innolla!